Työnantajamielikuvaa voisi kuvailla ikkunaksi yritykseen. Se on ihmiselle rakentunut mielikuva yrityksestä työnantajamielessä, toisin sanoen työnantajabrändi. Sillä yritys erottautuu muista kilpailijoista yrityksen identiteetin sekä omanlaisensa toimintamallien avulla.
Työnhakijoiden markkinat ovat jatkuneet jo monta vuotta. Kun suuri palkka ei ole jokaisen hakijan tärkein kriteeri, ovat yritykset alkaneet tarjota monenlaisia houkuttimia osaamisen saamiseksi. Näitä voi olla mm. autoetu, laajat vakuutukset, virikeseteli, lounasetu, kuntosalijäsenyys tai työsuhdepolkupyörä. Mielikuva yrityksestä on nykyään yksi tärkeimmistä tekijöistä, kun työnhakija päättää vaihtaa työpaikkaa. Se on myös yksi rekrytoinnin tehokkaimmista työkaluista.
Moni yritys pitää työnantajamielikuvaan vaikuttavia asioita itsestäänselvyytenä, mutta helposti yksinkertaisimmat asiat unohdetaan kokonaan.
”Työnantajamielikuva rakentuu useasta palasta”
Työnantajaviestintäsi ei voi keskittyä ainoastaan avoimien työpaikkojen esittelyihin. Toteuta urasivusi kiinnostavasti siten, että se kiinnostaa myös heitä, jotka eivät juuri sillä hetkellä hae töitä. Mielikuva hyvästä työnantajasta pysyy muistissa siihen hetkeen saakka, kunnes oma työura kaipaa muutosta. Yrityksen tulee saada aikaan tunteita. Hajuton, mauton tai mustavalkoinen yrityskuva ei houkuttele alan todellisia huippuja.
Työnantajamielikuva rakentuu monesta palasta, mutta kokoaminen tulisi aloittaa nykytilan hahmottamisella. On kartoitettava olemassa oleva yrityskulttuuri ja jalkautettava kulttuurin kehittämiseen liittyvät toimenpiteet yrityksen sisällä. Rekrytointien yhteydessä on otettava huomioon jokainen työnhakija ja viestittävä heille tilanteeseen sopivalla tavalla. Rekrytoinneissa välitätte työnantajamielikuvaanne ihmisille, jotka lähtökohtaisesti ovat kiinnostuneita teillä työskentelystä. Yrityksen tavalla vastata saamiinsa viesteihin vaikuttaa suuresti mielikuvan syntyyn. Saako työnhakija ilmoituksen työhakemuksen vastaanottamisesta, entä prosessin muista vaiheista? Saako hakija viestin, mikäli kuuluu siihen ryhmään, jota ei valittu jatkoon? Ikävien uutisten kuuleminen ei ole koskaan mukavaa, mutta se on hakijalle tärkeää. Vastaamatta jättämisellä annat hakijalle viestin, jonka hän varmasti muistaa tulevaisuudessa.
Jotta hakijat muistavat yrityksen myös jatkossa, niin yrityksen on hyvää vastata hakijoille jollakin tapaa personoitujen ja henkilökohtaisien viestin avulla. Viimeistään ”kiitos ei” -viestin olisi hyvä sisältää jotakin konkreettisia asioita, mitkä ovat vaikuttaneet päätöksentekoon rekrytoinnissa.